Kuinka tärkeää on hyvä yöuni? Mitä on tehtävissä?

Monet miettivät nykyään sitä, kuinka tärkeää hyvä yöuni oikeastaan meille on, ja kuinka pitkään tulisi nukkua, jotta saisimme levättyä ja palauduttua päivän rasituksista. Näihin mietteisiin ei ole yksinkertaista vastausta, koska hyvä yöuni kattaa sekä nukuttujen tuntien määrän että unen laadun. Unen tarve vaihtelee lisäksi paljon yksilöiden välillä. Yksi asia on kuitenkin varma: hyvin nukuttua yötä tarvitaan, jotta tuntisimme olomme hyväksi. Tutustumme seuraavaksi siihen, miksi näin on, ja mitä sitten voisimme tehdä, jotta nukkuisimme paremmin.

Uni auttaa elimistöä korjaamaan ja rakentamaan itseään

Uni antaa elimistölle sen kipeästi kaipaamaa aikaa rentoutumiseen, latautumiseen ja itsensä korjaamiseen. Kun nukumme, sydän lyö hitaammin, ja verenpaine sekä syke laskevat. Lihakset rentoutuvat ja stressihormonien tuotanto vähenee.

Elimistön olisi todella vaikeaa selvitä kuluttavasta hereillä oloajasta ja sen rasituksista, jos se ei voisi välillä latautua ja levätä. Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni vaikuttaa lopulta terveyteemme negatiivisesti. Jos nukumme huonosti, olemme useammin nälkäisiä ja meidän tekee mieli tavallista enemmän makeaa, mikä voi aiheuttaa kilojen kertymistä.

Matemaattisesti ajatellen voisi todeta, että nukkumalla vähemmän säästää aikaa, jonka voi sitten käyttää johonkin muuhun. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko kaikki vaivan arvoista, jos unenpuute johtaa huonoon oloon tai siihen, että päivän töistä selviytyy aiempaa huonommin? Fyysisen aktiivisuuden, tasapainoisten ruokatottumusten ja muiden vastaavien terveellisten elintapojen osatekijöiden tavoin myös uni on asia, jonka laatuun kyllä kannattaa panostaa.

Myös aivot tarvitsevat hiljaista hetkeä

Aivot tarvitsevat elimistön tavoin lepoa ja aikaa palautumiseen, jotta ne pystyisivät toimimaan optimaalisesti. Aivotkin kaipaavat hiljaista hetkeä, ja sen ne saavat yöunen aikana. Yöunen aikana aivot voivat tallentaa muistoja ja käsitellä uusia tapahtumia ja vaikutelmia.

Aivot siirtävät tietoja lyhytaikaisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin, ja päivän aikana oppimasi asiat vahvistuvat ja tallentuvat muistiin. Tämä koskee myös motoristen taitojen muistamista, kuten pianotunnin aikana harjoitellun kappaleen tai jalkapallotreenien jalkatyöskentelyn painumista muistiin.

Aivot eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla ilman unta, ja unenpuute ilmenee helposti keskittymisvaikeutena ja sosiaalisiin aktiviteetteihin liittyvinä vaikeuksia. Unenpuute huonontaa muistia ja vaikuttaa negatiivisesti mielialaan sekä kykyymme käsitellä tunteita.

Unella ja unella on eroja

Unesta keskusteltaessa keskitymme usein siihen, kuinka monta tuntia yössä tuli nukuttua, ja unen laatu jää vähemmälle huomiolle. Vain nukuttuihin tunteihin keskittyminen on kuitenkin erittäin yksinkertaistettu tapa miettiä asiaa, sillä unentarve vaihtelee huomattavasti ihmisten välillä. Jotkut selviävät arjesta täydellisesti vain viiden tai kuuden tunnin unilla, kun taas toiset saattavat tarvita lähemmäs kymmentuntisia yöunia. Unen tarve voi myös muuttua elämän aikana.

Tärkeintä on loppujen lopuksi se, miten omat unirutiinisi ja -tapasi sopivat sinulle itsellesi, eikä niinkään se, kuinka monta tuntia tarkalleen ottaen olet nukkunut. Jos heräät levänneenä ja nukut suurimman osan siitä ajasta, jonka vietät sängyssä, nukut luultavimmin riittävästi, ja unenlaatusi on riittävän hyvä. Tätä tilannetta kuvataan usein käsitteellä unitehokkuus, joka ilmaisee, kuinka suuren osan sängyssä vietetystä ajasta itse asiassa käytämme nukkumalla.

Mikä vaikuttaa uneen? Mitä voimme tehdä?

Rutiinit (esim. päivärytmi), fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, ruokatottumukset, rentoutuminen illalla, valaistus ja digitaalisten laitteiden käyttö ovat kaikki tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa uneen ja sen laatuun. Näitä tekijöitä muuttamalla voit vaikuttaa uneesi paljonkin.

Vinkkejä parempaan uneen:

  • Selkeä päivärytmi (mene sänkyyn ja nouse ylös joka päivä lähes samaan aikaan)
  • Liiku säännöllisesti
  • Vietä paljon aikaa ulkona
  • Käytä sänkyä vain nukkumiseen ja rentoutumiseen
  • Älä juo liikaa kahvia, äläkä juo kahvia liian myöhään päivällä
  • Rentoudu asteittain kun sinua alkaa väsyttää
  • Pyri rentoutumaan yhä enemmän iltaa kohden
  • Lopeta älypuhelimen ja tietokoneen käyttö hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa

Hyvistä nukkumaanmenorutiineista huolimatta voi joskus olla vaikeaa nukkua hyvin, ainakin aika ajoin. Uneen voivat vaikuttaa esimerkiksi stressi, huolet ja muut negatiiviset tekijät, ja tällöin syntyy helposti noidankehä, jossa huoli unesta vaikeuttaa nukkumista entisestään. Unihuolet voivat olla joillekin pitkään jatkuva ongelma. Jos ongelma pitkittyy ja arjessa selviäminen alkaa olla haasteellista, voi olla aika hakea tilanteeseen apua.

SOMN® - ravintolisä normaalia unta varten

Tuntuuko sinusta, että unirintamalla kaikki ei ole hyvin? On olemassa paljon erilaisia vinkkejä ja hyviä neuvoja, mutta me voimme tarjota myös ravintolisän SOMN®, joka on kehitetty auttamaan rentoutumaan nopeasti ja nukahtamaan hyvään yöuneen.

SOMN® sisältää yrttiuutteita, jotka on saatu suoraan luonnosta. Näitä ovat pomeranssi, humala, laventeli ja lehmus, jotka auttavat nukahtamaan normaaliin ja hyvään uneen. Ravintolisä sisältää yrttien lisäksi vitamiineja, kuten biotiini ja B12, sekä magnesiumia, joka edistää hermoston normaalia toimintaa.

Lue lisää SOMN®-ravintolisästä ->

Ravintolisää ei tule käyttää monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion tai terveellisten elämäntapojen korvikkeena.

Lähteet: https://www.1177.se/liv--halsa/stresshantering-och-somn/somnen-ar-viktig-for-din-halsa/, https://utbildning.ki.se/vikten-av-god-somn, https://www.hjart-lung.se/din-halsa/livsstil/somn/